Aikuisen rooli on näyttää esimerkkiä ja luoda mahdollisuus lasten päivittäiselle liikkumiselle. Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu kuitenkin suositusten mukaan. Lasten vähäinen liikkuminen on tutkitusti käsissämme oleva ongelma. 

1. Lapsi istuu suurimman osan valveillaoloajastaan

Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on todistetusti globaali kansanterveydellinen ongelma. Opetushallituksen mukaan: “Istuva elämäntapa on niin yleistä, että jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60% ajastaan. Edelleen koulussa situtaan suurin osa ajasta ja aikuiset istuvat jopa 80% valveillaoloajastaan.”

Pelkkä koululiikunta ei Opetushallituksen mukaan pysty vastaamaan siihen, että peruskouluikäiset liikkuisivat voimassaolevien liikuntasuositusten mukaisesti – eli monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään 1-2 tuntia päivässä. 

Myös lapsille ja nuorille runsas istuminen aiheuttaa monien sairauksien vaaratekijöitä. Runsaalla istumisella saattaa olla myös haitallisia yhteyksiä lasten ja nuorten itsetuntoon.

2. Aina lasta ei huvita liikkua – mutta silti sitä on tehtävä

Käsite “meillä” tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia meitä aikuisia. Meillä isillä, äideillä, tädeillä, sedillä, isoveljillä ja isosiskoilla on VELVOLLISUUS tukea lasten aktiivista elämäntapaa. Kaikista lapsista ei tarvitse tulla urheilijoita, mutta meidän aikuisten velvollisuus on pitää huoli siitä, että kaikki lapset liikkuvat riittävästi.

Pakotammehan me lapset pesemään hampaansakin aamuin ja illoin, vaikka eivät he joka päivä siitä asiasta kovin innoissaan ole. Eivätkä he tule aina olemaan innoissaan liikkumisestakaan, mutta sitäkin on vain pakko tehdä. 

3. Kun lapsi liikkuu, hän kasvaa nauttimaan siitä

“Mä inhosin koululiikuntaa!” on melko yleinen lause, mitä aikuisten suusta kuulee. Ehkä tämä on myös yksi syy, miksi monelle aikuiselle ei ole kehittynyt aktiivista elämäntapaa. Siksi vielä lopuksi lyhyt historian kertaus:

Vuoden 1985 opetussuunnitelmassa liikuntaa tuli opettaa lapsille lähinnä liikunta- ja urheilulajien avulla. Sitten pikakelaus 2010-luvulle nykyiseen opetussuunnitelmaan, jonka mukaan opetuksessa tulisi keskittyä liikunnallisiin perustaitoihin. Miksi? Koska on huomattu, että lasten liikunnalliset perustaidot poikkeavat tänä päivänä hyvinkin paljon toisistaan, mikä aiheuttaa lasten eriarvoistumista. Siksi on järkevämpi keskittyä perustaitojen opetteluun, mikä takaa jokaiselle lapselle paremman tuoton koululiikuntaan sijoitetulle ajalle.

Liikunnan perustaidot haltuun Basement Kids -tunneilla

Me Crossfit Bsementillä ajattelemme, että lasten on ennen kaikkea opittava liikkumaan. Siksi opetamme liikunnan perustaitoja ja liikunnan iloa lapsille Basement Kids -ryhmässä, joka on suunnattu 4–7 -vuotiaille lapsille. Mikäs sen parempaa kuin auttaa lasta oppimaan hyppäämään, kyykkäämään, vetämään, roikkumaan, työntämään ja kierimään omalla kehonpainollaan.

Jos lapsi osaa liikkua kolmiulotteisesti apinan ketteryydellä ja ymmärtää, mitä kehon osaa pitää liikuttaa mihinkin suuntaan saadakseen jonkin liikkeen aikaiseksi, niin todennäköisempää on, että hän oppii myös nauttimaan liikunnasta. Kenties hänellä tulee olemaan myös riittävät liikunnalliset valmiudet, mikäli hän haluaa myöhemmin elämässään valita itselleen mieluisan urheilulajin, jossa kehittyä.

Ylläolevat syyt pätee myös meihin aikuisiin. Syksyn alkeiskurssit löytyy täältä.