Liikkuvuusharjoittelu on uusi termi joka on korvannut vanhemman sukulaisensa “venyttelyn”. Onko kyse samasta asiasta vai miten nämä erottaa toisistaan? Lyhyesti, kysehän on oikeastaan samasta asiasta. Liikkuvuusharjoittelu on vaan laajempi käsite joka koostuu myös venyttelystä.
Venyttelysuositukset ovat muuttuneet, ja tulevat muuttumaan, lukemattomia kertoja ajan saatossa. Tavoite venyttelyllä lienee kuitenkin vieläkin sama: lisätä notkeutta lihaksissa ja kudoksissa lihasten ympärillä. Millä tavoin tämä saavutetaan parhain on sitten mielipide asia. Tietyt universaalit lainalaisuudet kuitenkin pätevät.
Liikkuvuusharjoittelun tavoite on nimensä mukaan lisätä liikettä ja optimoida asentoja jotta liike on vaivatonta kahden asennon välillä. Otetaanpa esimerkiksi kyykky. Kyykysä liikutaan kahden asennon välillä. Liikkuvuusharjoittelun avulla voi esimerkiksi parantaa voimantuottoa ja liikelaajuutta kyseisessä liikkeessä. Monelle länsimaalaisille kyykkyasento on jäänyt täysin unholaan esikouluiän jälkeen. Vietämme hyvin vähän aikaa kyykyssä päivittäisessä elämässämme jonka takia ihmisten on vaikea päästä kyykkyyn. Jos liikkeeseen vielä lisätään ulkoista kuormaa, liike muuttuu vielä vaikeammaksi eteenkin jos liikkuvuusrajoitteita esiintyy. Helposti alamme tällöin automaattisesti kompensoimaan vääntämällä itseämme mitä ihmeellisimpiin asentoihin jolloin kyykyn voimantuotto ei enään ole optimaalista ja pahimmassa tapauksessa se muuttuu jopa vaaralliseksi.
Hyvä liike on taloudellista. Talous tässä kontekstissa on tehokasta. Taloudellinen liike on vaivatonta jonka syystä saat koneestasi enemmän irti. Liikkuvuus luo liikkeeseen vakautta joka taas johtaa taloudelliseen ja energiatehokkaaseen suoritukseen. Liikkeen vakaus on myös se jonka avulla säästymme loukkaantumisilta.
Venyttely ja liikkuvuusharjoittelu kulkee käsi kädessä. Liikkuvuutta on vaikea lisätä ilman venytystä, mutta pelkkä venyttely harvoin riittää kun yritetään parantaa liikettä. Liikkuvuusharjoittelu koostuu siksi kolmesta osa- alueesta:
1. Liikemekaniikan ymmärrys
Mitä paremmin ymmärrät liikkeen mekaniikan, sen todennäköisemmin liikut paremmin. Tarkoitushan on liikuttaa kehoa kahden asennon välillä. Mikäli ymmärrät miten tehokkaimmin liikutat ruumiinosiasi ja itseäsi näiden asentojen välillä, sen paremmin tuotat voimaa ja täten liikut paremmin ainakin teoriassa.
2. Notkeus
Hyvän teoriapohjan päälle on helppo rakentaa liikettä. Usein ihmisillä esiintyy kuitenkin liikerajoitteita. Käytän tässä sanaa “notkeus” yksinkertaisuuden takia. Jotta voit liikkuttaa itseäsi asennosta toiseen vaivattomasti, se vaatii monesti hieman notkeuttakin. Päivittäisessä arjessa harvoin liikumme ääriasennosta toiseen jonka syystä keho jäykistyy. Jos lihakset ja nivelet ovat jäykät, liikkuminen on vaikeampaa. Venyttelemällä, mobiilisoimalla ja manipuloimalla saat pehmytkudoksia venymään paremmin jolloin liike muuttuu helpommaksi.
 |
| Romwodin päivittäisellä 20min ohjelmalla saat taatusti tuloksia. Lisäksi aivan loistava stressin lievityseen. |
3. Voima
Kun puhutaan liikkuvuudesta, monesti unohdetaan mainita lihasvoima. Vaivaton liike vaatii myös voimaa. Mikäli voimaa ei ole, meidän on vaikea pysyä oikeissa asennoissa vaikkakin me ymmärtäisimme liikkeen mekaniikan ja notkeus riittäisi. Tyypillinen esimerkki on ohs- liikkuvuus. Monesti ongelma ei välttämättä ole se että lihakset ja nivelet olisivat liian jäykät pitääksesi tankoa pään yläpuolella, vaan yksinkertaisesti lihasvoiman puute asentoa tukevissa lihaksissa.
Keskittymällä liikkuvuusharjoitteluun päivittäin voit helposti ennaltaehkäistä vaivoja ja loukkaantumisia sekä parantaa tuloksiasi. Jos käytät jokaisesta päivästäsi 20 min aikaa liikkuvuuden parantamiseen, saat varmasti tuloksia aikaiseksi. Eikö kiireen kesskellä ole 20 min aikaa? Ok, käytä siten 10min joka päivä, sen verran luulisi löytyvän aikaa. 10 min muuttuu helposti 12min ja tällä tavalla pikkuhiljaa lisäät joka päivään enemmän liikettä.
