Kesä on koittanut ja tuttuun tapaan keskitytään aeroobiseen kapasiteettiin ja rakenteelliseen tasapainoon. Tämä onkin osoittautunut viime vuosien aikana toimivaksi menetelmäksi, joten siksi sitä myös jatketaan. Seuraavassa vilkaistaan aiheeseen rakenteellinen tasapaino.
Keho koostuu lihaksista. Kehon liikkeisiin vaaditaan yksittäisen tai useamman lihaksen työtä. Yleisesti ottaen, mitä enemmän lihaksia liikkeen suorittamiseen käytetään, sen enemmän voimaa myös tuotetaan.
Tyypillisiä liikkeitä missä on korkea voimantuotto, ovat moninivelliikkeet. Moninivelliikkeet ovat sanansa mukaisesti liikkeitä johon osallistuu useampi nivel. Koska niveliä liikuttavat lihakset, niin mitä useampi nivel on käytössä sen useampi lihas myös joutuu töihin.
Otetaanpa esimerkiksi kyykky. Kyykky on moninivelliike johon osallistuu nilkka-, polvi- ja lonkkanivel sekä selkä. Kyykkyä tehtäessä sen voimantuottoon osallistuu jalkaterän, säären, etu- ja takareiden, pakaran ja keskivartalon lihakset nimetäkseni muutama. CrossFit harjoittelussa suurin osa liikkeistä ovat juuri moniniveliikkeitä koska niiden voimantuotto on korkea ja siten antavat suurimman tuoton sijoitetulle ajalle.
“Ketju on yhtä vahva kun sen heikoin lenkki” on kaikille tuttu sanonta. Suurin osa on myös kokenut sen käytännön merkityksen jossain muodossa. Sanonta pätee myös CrossFit harjoitteluun. Mikäli jokin lenkki lihasketjusta on heikko, kehitys yleensä joko tyssää siihen tai sitten keho kompensoi jollain tavalla esimerkiksi muuttamalla asentoa. Kumpikaan vaihtoehdoista eivät ole toivottuja koska harjoittelun kuormitus tulisi olla nousujohteista ja asennon tulisi säilyä turvallisena ja voimaa tuottavana.
Tyypillisesti kompensaatio tapahtuu siirtämällä voimantuottoa voimakkaammille lihaksille. Tämä saattaa tarkoittaa sitä että esimerkiksi siirrät painoa jalalta toiselle koska toinen jalka on toista heikompi. Tai työntävässä liikkeessä työnnät toisella kädellä enemmän. Tuloksena on että vahva puoli voimistuu entisestään, kun taas heikompi puoli heikentyy entisestään. Pahimmillaan tämä johtaa asennon vääristymisen tuloksena loukkaantumiseen tai kroonisiin kiputiloihin.
Tasapainoeroja voi myös esiintyä kehon anterioorisessa ja posteeriorisessa lihasketjuissa, eli suomeksi kehon etuosan lihakset suhteessa takaosan lihaksiin. Tämä on nykyihmisellä selkeimmin nähtävissä yläselän ja niskan alueen heikkoutena, verraten vahvoihin kaulan ja rinnan alueen lihaksiin. Lihasepätasapaino näiden lihasryhmien välillä johtaa tyypillisesti niskan ja yläselän kiputiloihin sekä olkapäiden oireiluun.
Jotta välttyisimme yllämainitulta, olisi hyvä tasaisin väliajoin keskittyä puolierojen tasaamiseen eli rakenteelliseen tasapainoon. Toisinsanoin keskittyä lihaksiin jotka muuten saattaa jäädä huomioimatta. Yksinkertaistettuna, rakenteellista tasapainoa harjoitellaan yhden raajan moninivelliikkein sekä yhden raajan eristävin liikkein. Harjoittelu siis muistuttaa enemmänkin kehonrakennustyyppistä treeniä. Tällä tavoin puolierot tasaantuvat ja heikot lihakset ketjuissa voimistuvat.
Luonnollisestikaan tämän tyyppinen eristävämpi treeni ei ole haitaksi vaikkakin tavoite olisi “toiminnallisimmissa” liikkeissä. “Toiminnallisus” tulee ennemminkin taidosta osata käyttää lihaksia yhtenä ketjuna ja se taito ei häviä mihinkään vaikka hetkellisesti keskittyykin lihaksiin liikkeiden sijaan. Pyrimme kuitenkin pitämään jakson liikkeet tuttuina CrossFit harjoitteina jotta taidot pysyvät yllä.
Voimistamalla lihaksia lihasketjuissa luomme laajemman pohjakunnon jonka ansiosta tulokset nousevat taatusti uusiin lukemiin seuraavan vuoden aikana. Kun tähän vielä lisätään parempi palautumiskyky ja suorituskykyisempi koneisto kohonneen aerobisen kapasiteetin ansiosta, menestys on taattu.