“Eat meat and vegetables, nuts and seeds, some fruit, little starch and no sugar. Keep intake to levels that will support exercise but not body fat. Practice and train major lifts: Deadlift, clean, squat, presses, C&J, and snatch. Similarly, master the basics of gymnastics: pull-ups, dips, rope climb, push-ups, sit-ups, presses to handstand, pirouettes, flips, splits, and holds. Bike, run, swim, row, etc, hard and fast. Five or six days per week mix these elements in as many combinations and patterns as creativity will allow. Routine is the enemy. Keep workouts short and intense. Regularly learn and play new sports.”
“World class fitness in a 100 words” -Greg Glassman
Ominaista crossfit:ssä on lajin monipuolisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelun tulisi olla mahdollisimman monipuolista, jotta kehitytään kohti “täydellisen” urheilijan päämäärää. “Regularly learn and play new sports”- on artikkelisarja missä me, Basementin valmentajakunta, haastetaan itseämme oppimaan eri urheilumuotoja. Ensimmäisessä postauksessa tässä artikkelisarjassa minä, Nalle, kerron kokemuksiani Helsingfors Gymnastikklubb:lta pikkuroban Gloria-hallilta. Kävin ottamassa parkour/freerunning ja voimistelu oppia alan osaajilta, Jonathan Baggerilta ja Keny Hedmanilta
Greg Glassmanin sanat “master the basics of gymnastics: pull-ups, dips, rope climb, push-ups, sit-ups, presses to handstand, pirouettes, flips, splits, and holds” kuvaavat hyvin tämän päivän harjoittelun tarkoitusta. Tarkoituksena oli siis kehittää hermostollisesti vaativaa kehonhallintaa.
Saavuttuani paikan päälle 5. kerrokseen heitin treenikamat niskaan ja askelsin kohti Gloria-hallin voimistelunurkkausta. Jonathanin ja Kenyn lisäksi sieltä löytyi juustomeri, permanto, voimistelurenkaat, rekki, ja paljon muita voimisteluvälineitä. Harmikseni koko muu sali oli tänään varattu sulkapallonpelaajille, jonka vuoksi emme päässeet temppuilemaan isomman salin puolelle. Mutta ei hätää- pienemmästä voimistelunurkkauksesta löytyi minulle yllin kyllin mielenkiintoista ja haastavaa tekemistä
En ole koskaan ollut mikään “motoriikan ihmelapsi” mitä tulee akrobaattisiin taitoihin kuten voltteihin ja käsilläkävelyyn. Heti kun käännän kroppani ylösalaisin olen kömpelö kun norsu. Luulen, että syy tähän löytyy kasvuspurtista, jonka otin 5-6 luokan kesänä – kasvoin kolmessa kuukaudessa 8cm ja 6. luokan lopussa olin 178cm pitkä heinänkorsi. Ehkä juuri tämän kasvuspurtin myötä kadotin vähän kykyäni kehoni hahmottamisesta.
Crossfit:in myötä sain motivaation alkaa harjoittelemaan myös niitä asioita joissa olen huono. En enää pystynyt sanomaan itselleni “olen liian iso ja kömpelö, en voi oppia tekemään voltteja”. Se on ainostaan treenin määrästä kiinni. Kaksi vuotta sitten kesällä nykyinen kämppäkaverini Tony Enlund opetti minulle takaperin voltin laiturilta veteen. Tämän jälkeen aloin pikkuhiljaa treenaamaan myös muita kehonhallintaan liittyviä juttuja.
Eli kun katsotte ohessa olevaa koostevideota temmellyksestäni muistakaa, että kaksi vuotta sitten en osannut volttia suuntaan enkä toiseen, puhumattakaan käsillä seisonnasta. Katso video
2,5 tuntia kestäneessä treenissä koin sekä voimakasta pelkoa, että voimakasta onnistumisen tunnetta. Moneen kertaan huusin ilosta kun tein jonkun sellaisen tempun mitä en uskonut pystyväni tekemään. Verrattuna Kenyyn ja Jonathaniin olo oli kuin läskillä vauvalla. Nätisti sain katsoa vierestä kun jätkät vetivät jättiläisiä rekillä, voltteja kaikissa muodoissa ja hyppivät vaikean näköisiä liikesarjoja sinisten palikoiden yli. Kun minä taas – vajaa 100kg täyttä gorillaa – tempaisin menemään, pojat huolestuivat sinisten palikoiden kestävyydestä…
 |
| Keny, Jonathan, minä. |