Tämän vuoden CrossFit Openit on taas pulkassa. Tapahtuma oli hauska ja teki tehtävänsä- kertoi melko hyvin millä tasolla kunto on maailmanlaajuisesti mitattuna ja paljasti heikkoudet. Seuraavassa pieni analyysi miten mulla meni noin niinku omasta mielestä.
Tausta
CrossFit Open on maailmanlaajuinen tapahtuma mihin kuka vaan voi osallistua. Sen perusteella karsitaan Yhdystvaltojen Madisonissa järjestettävään Reebok CrossFit Games finaaliin, jossa kruunataan “Fittest Alive” tittelit.
Tuttavallisemmin “Openit” koostuu viidestä karsintalajista jotka järjestetään virallisilla CrossFit saleilla.
19.1
Amrap 15- 19 Wall Ball, 19 Cal soutu
Tämä vuosi lähti käyntiin melko perinteisesti- “helpot” lajit, jotka ei vaadi suuria taitoja, mutta sen sijaan kovaa päätä ja hieman taktikointia. Omalta osalta laji meni ihan kivasti. “Ihan kivasti” ei nyt tarkoita että olisin saanut erityisen hyvän tuloksen. Tulokseni oli muistaakseni 235 toistoa. Mun kohdallani tulos olisi voinut olla parempi. Sain useampia “no reppejä” wall balleissa ja taktikoimalla paremmin, eli paceaamalla soutu ja rikkomalla wall ball sarjat pienempiin osiin, tiedän että tulos olisi voinut olla n 250-260 pinnassa.
19.2
25 t2b, 50 DU, 15 rive n 60kg, 25 t2b 50 DU, 13 rive n 80kg aikaa 8min. Mikäli lajin pääsee läpi alle 8min, niin sama ralli jatkuu ja painot nousee.
Tän lajin tein “head to head” 15v poikani Danielin kanssa. Daniel on käynyt tunneilla säännöllisesti n 1,5v. Selvitettiin onko taloon tullut uusi alfauros, vai saanko vielä jatkaa talon isäntänä.
Laji meni ihan jees, olisin voinut selkeesti parantaa tulostani mutta en halunut ruveta “keulimaan” liikaa pojan edessä. Halusin tehdä hänen tahdissaan, koska se oli sellainen hetki. Anyways, oli kiva tehdä yhdessä ja kaiken lisäks oli kiva nähdä miten Daniel on kehittynyt. Poika oppi edellisenä päivänä t2b:t ja muutamaa viikkoa aikaisemmin teki ensimmäiset DU:t. Nämä oli myös hänen ensimmäiset openit ja heti pääsi maistamaan hieman openeiden taikaa oppimalla uusia taitoja.
19.3
61m DB OH Lunge, 50 DB box step ups, 50 strict HSPU, 61m Handstand walk time cap: 10min
No niin. Sieltä se tuli- HEIKKOUS. Tämä nyt ei sinänsä tullut yllätyksenä, joka vuosi Openit on paljastanut mulla heikkouksia. Askelkyykyt ja box step upit ei pelottanut, mutta HSPU:t sen sijaan hieman jännitti. Olen siis niissä todella huono. Lajin eka osio meni hieman ehkä harmittavasti himmaillessa. Olisin voinut painaa kovempaa, selkeesti kovempaa. Lopputulokseen se tuskin olisi vaikuttanut, mutta olisinpa voinut antaa kaikkeni. Strictit HSPU:t pysähtyi kun seinään 4 toiston jälkeen, eikä jälkipolville jäänyt kerrottavaa muuta kun selityksiä. Fiilis: olen surkea. Syy: en harjoittele HSPU:ta lähes ollenkaan.
19.4
For time: 3rds of 10 snatch- 12 bar- facing burpees, 3min rest, 3rds 10bmu- 12 bar facing burpees
Tavoite oli päästä 10 bmu:n jälkeen suorittamaan bar facing burpeita. Ensimmäinen osio oli mun kohdalla aika helppo. Kovempaa toki olisin varmaan voinut vetää, mutta säästelin hieman voimia bmu:ta varten. Bmu:t eivät ole mikään mun vahvuus, mutta ei selkeä heikkouskaan. Pystyn hyvänä päivänä vetämään niitä n 3 toiston sarjoissa, huonona ykkösinä. Nyt, keskityin tekemään bmu:t ykkösinä, joka kenties oli virhe. Olisi kannattanut vetää kakkosina kun kerran kulki, mutta pelkurina en ottanut riskiä. Tavoite saavutettiin, eli pääsin tangon yli burpeisiin. Itse suoritukseen olen ihan tyytyväinen, mutta itsehillintääni en. Huusin Danielille kun ei laskenut tarpeeksi ääneen, kiroilin äänekkäästi kun tanko lähti rullaamaan ja hädissäni huusin jollekin “tilaa” kun tein viimeistä burpeetani ihan niinku ois ollu jostain suuremmasta mestaruudesta kyse. Eli oishan tuo paremminkin voinut mennä, mutta ois voinu mennä huonomminkin.
19.5
For time: 33-27-21-15-9 Thrusters & C2B
Tulihan ne sieltä, nimittäin thrusterit. Nyt oli siis tarkoitus tehdä perinteinen “Fran” maustettuna chest to bar pull upeilla, mutta ennen sitä ottaa lämmöt tekemällä ensin 33 molempia liikkeitä, sitten 27 molempia ja vasta tämän jälkeen pääsee franin kimppuun. Grande finale mahdollisimman epämukavana.
Kun näin treenin, tiedostin että kyseessä oli minun kohdallani ainoastaan järkevästä taktikoinnista ja kivun sietokyvystä. Thrusterit pilkoin 7 sarjoihin, mikä jälkeenpäin oli ehkä virhe. Loppua kohden tauot venyivät turhankin pitkiksi thrustereissa, joten 5 toiston sarjat ois ollu mulle parempi valinta. C2B:t päätin vetää ykkösinä, se taisi olla ihan oikea päätös mulle tähän tasoon.
Suorituksestani annan arvosanan 3,5/5. Pidin vähän liian pitkiä taukoja. Jälkeenpäin ajateltuna ois pitäny kaivautua syvemmälle kipuluolaan. Kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Mitä tästä opin?
Yleisesti heikkouteni on ollut maksimivoima. Näkisin että se on ollut suurin esteeni suorituskykyni kehittymisessä. Luonnollisesti maksimivoimaan keskittyminen on pois taito- ja kuntoharjoittelusta, jotka selkeesti vaikuttivat tämän vuoden Open tuloksiin. Ironista kyllä, maksimivoima ei ole merkittävästi noussut vaikka siihen olen panostanutkin. Vastaavasti kunto ei hirveesti ole laskenut vaikka sitä en hirveesti ole treenannutkaan.
Sijoitukseeni olen tyytyväinen. Sijoituin Basementin tilastossa ikäluokassa miehet 40-45 vuotta neljänneksi. Kolme henkilöä oli minua edellä ja he ovat minua parempia. Maailman tilastoissa kuuluin ikäluokassani muistaakseni top 33% joukkoon, mikä sekään ei ole huono sijoitus. Toki, onhan siellä 8514 osallistujaa mun ja top dogin välillä, mutta toi top 33% kuullostaa jotenkin lohduttavammalta. Lasihan voi olla puoliksi tyhjä, tai puoliksi täynnä riippuen miten sitä katsoo.
Resepti tulosten parantamiseen seuraavaan kertaan on hyvin yksinkertainen: mun pitäis käydä ohjatuilla tunneilla enemmän. Ongelma on lähinnä aikataulullinen, mutta varmasti pystyn parantamaan. Onnekseni seuraavat Openit on jo lokakuussa 2019, joten kerkeän ajoittamaan kuntopiikkini paremmin sinne.